lauantai 2. marraskuuta 2013

brb gotta write

Marraskuu on jo vuosia merkinnyt minulle yhtä asiaa ylitse muiden - se on kuukausi, jota hallitsee vanha kunnon NaNoWriMo. En käytä tässä sen enempää aikaa projektin selittämiseen, mutta National Novel Writing Monthin perusideana on kirjoittaa 50 000 sanaa pitkä romaani marraskuun aikana, eli 1667 sanaa päivässä. Se on iso juttu kirjoittajapiireissä niin internetissä kuin sen ulkopuolellakin, ja istun tälläkin hetkellä hyvässä kirjoittamisseurassa välttelemässä kirjoittamistan.

Niin, minähän en tosiaan osaa kohtuutta ja onnistuin laskemaan NaNoideoideni määrän päin helvettiä (miksi minusta ei tullut matemaatikoa osa 45885) - joten nyt olen jumissa viiden nanon ja 250 000 sanan tavoitteen kanssa. Se tekee 8335 sanaa päivässä. Ja kyllä, nyt on toinen päivä marraskuuta, ja minä olen jo jäljessä. Tästä on kuitenkin suunta vain ylöspäin, ja on hirvittävän hienoa pitkästä aikaa haastaa itsensä oikein kunnolla.

Kaikki viisi ideaani ovat jonkinasteista fantasiaa, mutta sillä skaalalla mennäänkin sitten eeppisestä Tolkien-henkisestä todellisuudesta ihmissusidystopian kautta aina reaalimaailman näkijöihin.

Ciravalatarin saaga on vuosikausien ikuisuusprojekti, jota yritän parhaani mukaan edistää tässäkin kuussa. Eeppistä fantasiaa, ennustuksia, nokittelevia jumalia ja sotaa, joka määrittää koko maailman kohtalon.

Riivattu, jonka työnimeä kerta kaikkiaan inhoan, kertoo reaalimaailmamme mahtisukuun syntyneestä tytöstä, jonka yliluonnolliset kyvyt ovat suvunkin mittapuulla kummallisen korkeat. Petosten ja pelon verkko ulottuu syvälle menneisyyteen, aikojen alkuhämäriin.

Pahan pennut on lempilapseni, ihmissusidystooppinen tarina Unionista, jonka tarkoin aidattuja rajoja Vidar Verikäpälä -niminen ihmissusikuningas paiostaa. Päähenkilöni Odessa Courtenay on Unionin eliittisotilas, jonka elämä kääntyy ympäri menneisyyden salaisuuksien noustessa päivänvaloon. Ja dystopialle tyypillisesti mikään ei ole sitä miltä se näyttää.

Lumivarjotalvet löytyy Finistäkin, ja on pohjoiseen valtakuntaan keskittyvää fantasiaa, joka leikittelee taikuuden elementeillä ja kalevalaisilla mytologioilla.

Vergaderen puolestaan on uusimpia suosikkejani, tarina tytöstä joka luulee olevansa hullu ja hänen suojelijastaan, vereorin kansaan kuuluvasta Lykosthenesista, maailmantuhoajademonista ja yllätyspelurista, joka voi vielä kääntää kaiken ympäri.

Ja tämän myötä lakkaan lykkäämästä kirjoittamisen aloittamista ja palaan Wordin ja Write Or Dien pariin. Happy Hunger Games November!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti